Varhaiskasvatuksen aloitus ja tutustuminen

Kun huoltajat ovat hyväksyneet tarjotun varhaiskasvatuspaikan, yksikön esihenkilö on yhteydessä perheeseen ja sovitaan varhaiskasvatussopimuksen keskusteluaika. Varhaiskasvatussopimus käydään yksikön esihenkilön ja huoltajan/huoltajien kesken mahdollisuuksien mukaan jo ennen varhaiskasvatuksen alkamista. Sopimus päivitetään vuosittain tai tarvittaessa useammin, jos lapsen tilanteessa tapahtuu muutoksia.

Varhaiskasvatussopimus on tärkeä asiakirja, jossa määritellään lapsen varhaiskasvatuksen käytännöt ja tavoitteet yhteistyössä huoltajien kanssa. Sopimus varmistaa, että lapsen hyvinvointi ja kehitys ovat keskiössä, ja että varhaiskasvatusyksikön sekä huoltajien välinen yhteistyö sujuu saumattomasti.

Varhaiskasvatussopimuskeskustelussa käydään läpi seuraavat asiat:

• Lapsen varhaiskasvatustarve ja varhaiskasvatuksen järjestelyt
• Sovitaan lapsen säännöllisistä varhaiskasvatusajoista ja varhaiskasvatuspaikasta.
• Käydään läpi lapsen hoitovarhaiskasvatustarpeen laajuus (koko- tai osapäivähoito, vuorohoito) ja mahdolliset aikataulumuutokset.
• Kartoitetaan lapsen mahdolliset erityistarpeet, kuten tuen tarpeet, allergiat, ruokavaliot ja terveyteen liittyvät asiat.
• Keskustellaan lapsen kehityksen ja oppimisen tukemisen keinoista.
• Varahakijoiden yhteystiedot
• Mahdolliset luvat ja kiellot liittyen arjen toimintoihin

Sopimus on molemminpuolinen sitoumus, jonka tavoitteena on turvata lapsen hyvinvointi sekä turvallinen ja kehittävä varhaiskasvatusympäristö. Huoltajalla ja varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on vastuu huolehtia siitä, että sopimuksen periaatteita noudatetaan ja että lapsen etu on aina etusijalla. Yhteistyön kautta varmistetaan, että lapsi saa parhaat mahdolliset eväät kasvuun ja oppimiseen turvallisessa ympäristössä.

Tavoitteena on sekä helpottaa aloitusta että luottamuksen rakentumista varhaiskasvatuksen alkuvaiheessa ja siksi aloitus tapahtuu vaiheittain.  Ennen varhaiskasvatuksen alkamista tulevan ryhmän opettajan/perhepäivähoitajan kanssa käydään aloituskeskustelu, jossa huoltajalla on mahdollisuus kertoa lapsestaan. Aloituskeskustelussa käydään läpi arjen rutiineja kuten päivän rytmi (ruokailu-, leikki-, lepo- ja ulkoiluajat) ja keskustellaan oppimisesta ja toiminnan tavoitteista. Samalla sovitaan tarkemmin lapsen tutustumisesta tulevaan varhaiskasvatuspaikkaan.

Huoltajat tutustuvat yhdessä lapsen kanssa tulevaan varhaiskasvatuspaikkaan aloituskeskustelussa sovittujen käytäntöjen mukaan. Tutustumiskäynnillä perheet saavat nähdä, millainen paikka on kyseessä. Tällöin voi tutustua leikkitiloihin, ulkoilualueisiin ja muihin tärkeisiin tiloihin, kuten ruokailutiloihin ja lepohuoneisiin.

Tutustumisen aikana lapsi totuttelee huoltajan kanssa yhdessä varhaiskasvatusyksikön arkeen ja tutustuu muihin lapsiin ja henkilökuntaan. Varhaiskasvatuksen päätöksen alkamispäivästä lähtien lapsi voi jäädä ilman huoltajaan ryhmään: jos mahdollista niin voi olla hyvä kokeilla aluksi lyhyempiä varhaiskasvatuspäiviä, jotta lapsi pääsee tutustumaan uuteen paikkaan asteittain.

Tutustuminen varhaiskasvatuspaikkaan on siis tärkeä askel koko perheelle. Se luo turvallisuuden tunnetta, vahvistaa yhteistyötä huoltajien ja henkilökunnan välillä ja auttaa lasta tuntemaan paikan kotoisaksi.

Noin 2-3 kuukauden kuluttua varhaiskasvatuksessa aloittamisesta käydään huoltajien ja varhaiskasvatuksen opettajan/perhepäivähoitajan kesken lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyvä keskustelu. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista varhaiskasvatuksessa, ja sen laatimisessa huoltajien näkemykset ovat keskeisessä roolissa.

Keskustelussa käydään läpi lapsen yksilölliset tarpeet ja vahvuudet, mielenkiinnon kohteet ja havainnot lapsesta varhaiskasvatuksen aikana. Yhdessä pohditaan, kuinka lapsen oppimista ja hyvinvointia voidaan parhaiten tukea. Keskustelussa käydään läpi myös arjen rutiinit varhaiskasvatuksessa (mm. leikki, ulkoilu, ruokailu ja lepo) ja huoltajien näkemykset siitä, kuinka nämä sujuvat kotona: tavoitteena on löytää yhteinen käsitys lapsen kasvun ja kehityksen tukemisesta. Huoltajat voivat myös kertoa toiveistaan esimerkiksi siitä, miten he haluaisivat osallistua lapsensa varhaiskasvatuspäivien suunnitteluun ja seurata lapsen oppimista.

Lapsen varhaiskasvatukselle asetetaan tavoitteita kehityksen ja hyvinvoinnin tueksi. Tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi kielellisiin taitoihin, sosiaalisiin taitoihin tai motorisiin valmiuksiin. Lapsen perheen kulttuuri, kieli ja arvomaailma ovat myös tärkeä osa varhaiskasvatussuunnitelmaa: keskustelussa voidaan käsitellä, miten näitä arvoja kunnioitetaan ja miten ne näkyvät lapsen arjessa.

Jos lapsella on erityisiä tarpeita, kuten oppimisvaikeuksia, kielellisiä haasteita tai terveyteen liittyviä erityishuomioita, ne otetaan huomioon varhaiskasvatussuunnitelmassa. Näissä tilanteissa huoltajien ja henkilökunnan tiivis ja avoin yhteistyö on erittäin tärkeää. Keskustelussa voidaan sopia, miten huoltajat ja kasvattajat viestivät toistensa kanssa lapsen arjesta, edistymisestä ja mahdollisista huolenaiheista.

Varhaiskasvatussuunnitelma on elävä asiakirja, joka päivittyy lapsen kasvaessa ja kehittyessä. Huoltajat ja varhaiskasvatuksen työntekijät arvioivat säännöllisesti yhdessä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman ja -kasvatuksen toteutumista.