Elokuvatuotanto Pornaisissa 1936 - 1979

Taistelu Heikkilän Talosta, 1936

Taistelu Heikkilän talosta -elokuvan käsikirjoitus perustuu Johannes Linnankosken samannimiseen novelliin, jonka tositapahtumat sijoittuvat naapurikuntaan Askolaan. Teuvo Tulio toi kuvausryhmänsä Laukkoskelle vuonna 1936, jolloin Adams Filmin ensimmäistä äänielokuvaa kuvattiin Aholassa ja Vähä-Helsossa. Ensimmäiset kohtaukset elokuvaan on kuvattu navetan nurkalta ja nykyinen Krouvarintie oli monessa muussakin kohtauksessa mukana.

Heikkilän talon tytär Anni (Regina Linnanheimo) joutuu isänsä (Heikki Tuominen) pakottamana luopumaan avioliittoaikeistaan rakastamansa rengin, Väliportin Matin (Pentti Viljanen) kanssa. Annin elämä muuttuu taisteluksi, kun isän tyttärelleen valitsema puoliso Erkkilän Toivo (Matti Lehtelä) osoittautuu väkivaltaiseksi alkoholistiksi. (Kavi: Elonet)

Elokuva on kertomus maaseudun 1900-luvun alun arvoista. Talo ja maatila sekä sen siirtyminen seuraaville sukupolville on tärkeämpää kuin yksittäisen ihmisen onni. Säätyrajoista pidettiin kiinni visusti: ”Isännäksi syntynyt pitää olla sen miehen, joka Heikkilää isännöi”, on vanhan isännän motto. Vanhan isännän periaatteesta saa nuori emäntä maksaa hengellään. Vasta vuosien jälkeen oma poika saa rikoksen selvitettyä, ja paha saa palkkansa.

Adams Filmi vuokrasi Laukkosken Rantalan filmivarastoksi sodan aikana, jonne osa Adams Filmin tuotannosta varastoitiin pommituksilta turvaan. Kaksi koulupoikaa sai tietää elokuvia olevan säilössä ladossa, ja kiinnostuneina pojat irrottivat pari lautaa seinästä ja menivät sisälle. Pojat ajattelivat pääsevänsä näkemään ilmaisia elokuvia, mutta sen sijaan löysivät vain filmikeloja laatikoissaan. Laitettuaan kelat takaisin, palasivat pojat samoja jälkiä ulos ja vaikenivat elokuvissakäynnistään. Vuonna 1959 Adams Filmin varaston tulipalossa tuhoutuivat muun muassa Taistelu Heikkilän talosta kaikki kopiot.

Tuotanto: Adams Filmi Oy

Ohjaus: Teuvo Tulio

Käsikirjoitus: Yrjö Kivimies ja Teuvo Tulio Johannes Linnankosken novellin pohjalta

Pääosissa: Regina Linnanheimo, Pentti Viljanen, Matti Lehtelä, Heikki Tuominen, Siiri Angerkoski, Elli Ylimaa

Taistelu Heikkilän talosta Elonetissä
Kuva Sanapaltissa, Ahola ja Vähä-Helso kuvattuna 1920-1930-luvulla

Vieras Mies Tuli Taloon, 1938

Mika Waltarin kirjoittama Vieras mies tuli taloon tapahtumat sijoittuivat Laukkoskelle ja Nyykrän taloon. Ohjaaja Wilho Ilmari ei vuonna 1938 kuvannut kuitenkaan Laukkoskella, vaan Pornaisten pohjoisosassa Halkiassa ja Mäntsälän puolella Nummisissa sekä Ohkolassa. Halkialla kohtauksiin pääsivät kylämaisemat ja silta.

Metsäkulman emäntä Astrid Jönsson (Kaisu Leppänen) palkkaa tilanhoitajaksi Aaltosena esittäytyvän työnhakijan (Eino Kaipainen), kun hänen mielisairas miehensä Alfred (Kaarlo Angerkoski) ei kykene työntekoon. Vanhaisäntä Hermanni (Aku Korhonen) auttaa voimiensa mukaan Astridia ja Aaltosta, joita mustasukkainen Alfred alkaa vainota. (Kavi: Elonet)

Elokuva on yksilön syyllisyyttä pohtiva kuvaus vaikeiden ihmissuhteiden purkautumisesta traagisiksi teoiksi entisajan rajoittuneessa maalaisyhteisössä.

Tuotanto: Oy Suomen Filmiteollisuus

Ohjaus: Wilho Ilmari

Käsikirjoitus: Mika Waltari romaaniensa Vieras mies tuli taloon ja Jälkinäytös pohjalta

Pääosissa: Eino Kaipainen, Kaisu Leppänen, Aku Korhonen, Kaarlo Angerkoski

Vieras mies tuli taloon Elonetissä
Kuva Sanapaltissa, Nyykrän talo Laukkoskella, johon Vieras mies tuli taloon tapahtumat sijoittuvat
DVD:nä Helle-kirjastoissa

Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä, 1946

Laukkoskelaiset ovat muistelleet Tauno Paloa kuvatun Kotojärven kartanon pellolla kauniina kesäpäivänä. Erityisesti on jäänyt mieleen se, että heinäkuorma ei tullut koko päivänä valmiiksi. Kyseessä on Hella Wuolijoen Niskavuori-sarjaan perustuva elokuva, Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä vuodelta 1946.

1880-luvun Hämeeseen sijoittuvassa maaseutuelokuvassa Juhani Niskavuori (Tauno Palo) joutuu valitsemaan mennäkö naimisiin rahasta vai rakkaudesta. Hän himoitsee kaunista meijerska Malviinaa (Kirsti Hurme), mutta äiti (Maija Nuutinen) tahtoo miniäksi velkaiseen sukutilaan rikkaan Saaroisen Loviisan (Emma Väänänen). Kykeneekö mies elämään ratkaisunsa kanssa ja hänen puolisonsa emännyyteen Niskavuoressa? (Kavi: Elonet)

Elokuva nousi klassikkoelokuvaksi ja sai vuonna 1947 Jussi-palkinnot ohjauksesta, kuvauksesta ja naispääosasta.

Tuotanto: Suomi-Filmi Oy

Ohjaus: Valentin Vaala

Käsikirjoitus: Hella Wuolijoki Niskavuoren nuori emäntä näytelmän pohjalta

Pääosissa: Emma Väänänen, Tauno Palo, Kirsti Hurme, Reino Häkälä, Hilkka Helinä, Toini Vartiainen

Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä Elonetissä
DVD:nä Helle-kirjastoissa

Neljästoista vieras, 1948

Toivo Särkkä filmiryhmineen kävi Pornaisissa kuvaamassa maisemia vuonna 1948. Maisemakuvat päätyivät elokuvaan Neljästoista mies, jota pääasiassa kuvattiin Pernajan Isnäsissä ja Keravalla. Elokuvan kuvaustiedoista löytyy maininta: ”Mustijoen koski Pornaisissa, luonnontilainen, rakentamaton koski, jokimaisemaa”.

Sandkullan kartanon tytär Anna-Lisa Hakenhjelm (Ghedi Lönnberg) palkkaa kiertolaiseksi luulemansa miehen (Rolf Labbart) ylimääräiseksi kihlajaisvieraakseen, herra Hirniseksi. Tosiasiassa kyse on sahanomistajan pojasta Jussi Palomaasta, joka rakastuu juhlissa Anna-Liisaan. Väärinkäsitykset ja kartanon talousongelmat vaikeuttavat kuitenkin parin yhteen päätymistä. (Kavi: Elonet)

Suvun omistamasta sahayhtiöstä ja sen uudistuksista kehkeytyy riita suvun vanhemman ja nuoremman polven välille. Riidasta johtuen nuorempi lähtee kotoaan, pestautuu työmieheksi toiselle paikkakunnalle ja palaa myöhemmin kotiinsa tyytyväisenä onnistumisiinsa.

Tuotanto: Suomen Filmiteollisuus SF Oy

Ohjaus: Toivo Särkkä

Käsikirjoitus: Toivo Särkkä tuntemattoman ulkomaisen aiheen pohjalta

Pääosissa: Ghedi Lönnberg, Rolf Labbart, Hillevi Lagerstam, Helge Ranin, Teuvo Puro, Eero Kilpi

Neljästoista vieras Elonetissä
Sanapaltissa kuva Niinikoskesta

Me Tulemme Taas, 1953

Tukinuitto leimasi Mustijoen varren kyliä aina 1950-luvun puoliväliin saakka. Tukkilaisromantiikkaa kuvaillut, Armand Lohikosken ohjaama elokuva Me tulemme taas, kuvattiin Kupsenkylän (Lahan) myllyllä ja myllyn viereisessä Mattilan talossa vuonna 1953. Elokuva oli Lohikosken ensimmäinen ohjaustyö ja Anneli Saulin ensiesiintyminen valkokankaalla. Me tulemme taas on ainoa 1950-luvulla Pornaisissa kuvattu elokuva.

Elokuva kertoo uiton myötä saapuvien tukkijätkien (Tapio Rautavaara, Aku Korhonen, Tommi Rinne, Åke Lindman) ja leski-Kaisan (Siiri Angerkoski), hänen Satu-tyttärensä (Tuija Halonen) sekä Karkelan Katrin (Anneli Sauli) romansseista. Ongelmia aiheuttavat kylän miehet, erityisesti Karkelan isäntä (Veikko Linna), jolla on omat suunnitelmansa leski-Kaisan maille. (Kavi: Elonet)

Me tulemme taas sai kriitikoilta ristiriitaisia arvosteluja. Henkilöohjaamista, kuvausta ja näyttelemistä yleisesti kiiteltiin, mutta käsikirjoitus ei saanut arvostelijoita puolelleen. Tapio Rautavaaraa pidettiin lisäksi huomattavasti parempana laulajana kuin näyttelijänä. Yleisön suosikiksi elokuva sen sijaan nousi heti.

Tuotanto: Suomen Filmiteollisuus SF Oy

Ohjaus: Armand Lohikoski

Käsikirjoitus: Reino Helismaa

Pääosissa: Tuija Halonen, Tapio Rautavaara, Siiri Angerkoski, Aku Korhonen, Anneli Sauli, Tommi Rinne, Åke Lindman, Uuno Montonen

Me tulemme taas Elonetissä
Sanapaltissa Kupsenkylän / Lahan myllyltä kuva
Mattila

Onnelliset Leikit: Tikku, 1964

Onnelliset leikit -elokuva on kaksiosainen filmatisointi, joka perustuu Satu Waltarin Näkötorvi -pakinakokoelmaan. Toinen osa, Tikku, kuvattiin kokonaan Laukkoskella. Elokuvan alussa matkustetaan linja-autolla Laukkoskelle, ja jatkossa ollaan Satu Waltarin kesähuvilalla, Mustijoella ja joen rannassa. Paikkakuntalaisia pääsi elokuvan nimiluetteloonkin: Helmi Savolainen, vanha emäntä, ja herra Gustafsson, lehmää kuljettava mies.

Tikku oli teatteriohjaaja Esko Elstelän ensimmäinen elokuvaohjaus. Elokuva on kesäinen perhekomedia, jossa kaupunkilaisperhe matkustaa maalle kesän viettoon. Isoäiti keksii pakonomaisesti tehtävää ja siitä seuraa yhtä ja toista kommellusta. Tikkua arvioitiin kriitikoiden keskuudessa tuoreeksi satiiriksi, vaikka kuvausta ei pidetty erityisen onnistuneena.

Tuotanto: Suomi-Filmi Oy

Ohjaus: Esko Elstelä

Käsikirjoitus: Satu Waltari ja Esko Elstelä Satu Waltarin pakinoiden pohjalta

Pääosissa: Riitta Elstelä, Lasse Liemola, Etta-Liisa Kunnas, Ritva Vepsä, Irja Lautia, Kristiina Elsteläosissa:

Onnelliset leikit Elonetissä Sanapaltin ryhmäkuvassa Helmi Savolainen ja Mika Waltari

Hänen Olivat Linnut, 1976

Rovasti Broms on intohimoinen lintujen keräilijä, jolle vaimo Adelekin on vain eräs lintu hänen kokoelmissaan. Miehen kuoltua lintukokoelma jää Adelelle, ja herkkätunteinen nainen eristäytyy muusta maailmasta. Maalaistyttö Alma palkataan pitämään huolta ruustinnasta tämän kuolemaan saakka. Siihen mennessä Alma on alistunut osaansa ja jatkaa lintukokoelman vartioimista. (Kavi: Elonet)

Hieman omalaatuinen Adele Broms elää talossaan miesvainajaltaan rovasti Birger Bromsilta perimiensä täytettyjen lintujen ympäröimänä. Toinen keskeinen henkilö on pappilan palvelijatar Alma. Elokuva rakentuu pitkälti Adelen ja Alman välisen dialogin varaan. Adele muistelee elämäänsä, ja takaumissa palataan aikaan, jolloin aviomies vielä oli elossa. Lintujen ympäröimä Adele saa hulluuskohtauksia, joihin palvelijat yksi toisensa jälkeen kyllästyvät. Myös Alma, mutta tämä palaa kuitenkin aina takaisin.

Tuotanto: Oy Mainos-TV-Reklam Ab

Ohjaus: Ritva Nuutinen

Käsikirjoitus: Ritva Nuutinen Marja-Liisa Vartion samannimisen romaanin pohjalta

Pääosissa: Eeva-Kaarina Volanen, Raili Tiensuu, Martti Katajisto, Eila Peitsalo, Martti Pennanen

Hänen olivat linnut Elonetissä
DVD:nä Helle-kirjastoissa

Viimeinen Savotta, 1977

Viimeinen savotta vuodelta 1977 perustuu Kalle Päätalon samannimiseen romaaniin. Edvin Laineen ohjaama kuvausryhmä kävi kuvaamassa kohtauksia elokuvaan Kuusistolla Pornaisten kirkonkylässä. Paikallisia avustajia käytettiin elokuvassa, ja yhtenä avustajana toiminut Hilkka Kanervikko muistelee avanneensa ainakin 7 kruununkorkkipulloa, ennen kuin ohjaajan toivoma ääniefekti saatiin oikealla hetkellä tallennettua.

Elokuvassa seurataan huutolaislapseksi joutuneen Vikke Nilon elämäntaivalta, joka karkaa kotoa, tapaa Hosumapalo-nimisen nuoren miehen, jonka kanssa tie vie ilotaloon, josta Nilo jälleen karkaa. Nilo päätyy tukkilaiseksi, menettää uskollisen ystävänsä ja ajautuu kunnalliskotiin, josta taas karkaa.

Edvin Laineen ohjaama, yhdessä Kalle Päätalon ja Juha Nevalaisen kanssa käsikirjoittama tukkilaiselokuva Viimeinen savotta (1977) perustuu Kalle Päätalon romaaneihin. Elokuvassa seurataan huutolaispoika Vikke Nilon elämää 1900-luvun alusta 1960-luvulle. Lehvän talon isännän (Juhani Haataja) sortoon kyllästynyt nuori Vikke (Torsti Kovaleff) karkaa ja varttuu nuoreksi mieheksi metsänvartijapariskunnan (Risto Taulo ja Maija-Leena Ervasti) hoivissa. Aikuiseksi kasvanut Vikke (Jyrki Kovaleff) kiertelee tukkijätkänä savotoilla ja tutustuu naisiin, alkoholiin ja korttihuijareihin, tukena uskollinen ystävänsä Einari (Olavi Ahonen). (Elonet)

Paikallisia avustajia käytettiin elokuvassa, ja yhtenä avustajana toiminut Hilkka Kanervikko muistelee avanneensa ainakin 7 kruununkorkkipulloa, ennen kuin ohjaajan toivoma ääniefekti saatiin oikealla hetkellä tallennettua. Kyseinen kohtaus ei kuitenkaan päätynyt lopulliseen elokuvaversioon.

Tuotanto: Suomi-Filmi Oy

Ohjaus: Edvin Laine

Käsikirjoitus: Juha Nevalainen, Kalle Päätalo ja Edvin Laine

Pääosissa: Jyrki Kovaleff, Olavi Aho, Leni Katajakoski, Torsti Kovaleff, Kosti Klemelä, Jussi Jurkka, Risto Mäkelä ja Kauko Helovirta

Viimeinen savotta Elonetissä
DVD:nä Helle-kirjastoissa

Onnellinen mies, 1979

Seuraavaksi Pornaisissa kuvattiin TV1:lle Paasilinnan Onnellinen mies vuonna 1979. Kohtauksia kuvattiin kirkolla, Kupsenkylässä ja kahdella sillalla. Pappilan sillalla kuvattiin sillanvihkimisjuhlallisuuksia, ja tähän kohtaukseen pääsi mukaan useampi paikkakuntalainen, sillä avustajia tarvittiin yli 30. Samalta sillalta rovastin ja piispan auto suistuu elokuvassa jokeen, ja läheisessä pappilan saunassa saivat näyttelijät lämmitellä ja kuivatella itseään kohtauksen kuvaamisen jälkeen.

Satiirinen kertomus pienen suomalaisen kunnan asukkaista, joiden elämää sekoittamaan saapuu siltainsinööri Akseli Jaatinen. Siltatyömaalla Jaatisesta pidetään, mutta kunnan päättäjien kanssa hän joutuu oitis napit vastakkain. Myös naisten keskuudessa siltainsinöörillä on vientiä ja tarmokkaana miehenä hän ennättääkin hoidella useammankin ihailijattarensa yhtaikaa. (Kavi: Elonet)

Elokuva on ilkikurisen hauska kuvaus kuvitteellisen Kuusmäen kunnan tapahtumista, kun siltainsinööri Jaatinen saapuu paikkakunnalle siltaa rakentamaan. Jaatinen saa heti vanhoillisesti ajattelevien kunnallispoliitikkojen niskavillat pystyyn ja joutuu silmätikuksi myös hyvän naisonnensa vuoksi. Jaatinen ei kuitenkaan luovuta, ja pikkuhiljaa valtaa koko kylän.

Pornaisissa kuvattuja elokuvia 1930 – 1979
Pornaisissa kuvattuja elokuvia 1980 – 2000
Pornaisissa kuvattuja elokuvia 2001 – 2018

Tuotanto: Yleisradio / TV 1 / Teatteritoimitus

Ohjaus: Hannu Kahakorpi

Käsikirjoitus: Hannu Kahakorpi Arto Paasilinnan samannimisen romaanin mukaan

Pääosissa: Harri Tirkkonen, Liisamaija Laaksonen, Maija-Leena Soinne, Pehr-Olof Siren, Keijo Lindroos, Martti Kainulainen

Onnellinen mies Elonetissä
Sanapaltissa Halkian silta
DVD:nä Helle-kirjastoissa